Ostoskori:

0 tuotetta - 0,00 €
Ostoskorissa ei ole tuotteita.

Sulanapito

Sulanapidolla tarkoitetaan esimerkiksi putkistojen, räystäskourujen, kattokaivojen, viemäreiden, ulkoalueiden suojaamista jäätymiseltä.

 

Tyypillisesti sulanapitokaapeleita löytyy kiinteistön vesiputkista, räystäskouruista ja ajoluiskista.

 

Yksinkertaisimmillaan sulanapidossa käytetään Itserajoittuvaa lämpökaapelia jossa on valmiina liitosjohto ja pistotulppa. Itserajoittuva kaapeli ei välttämättä tarvitse erillistä termostaattia mutta kaapeli on syytä irroittaa sähköverkosta kesän ajaksi. Vaikka itserajoittuva sulanapitokaapeli säätää lämmitystehonsa vallitsevan lämpötilan mukaan, ei se koskaan ole täysin pois päältä. Kaapelit ovat yleensä nimellisteholtaan 10W / m.

 

Juomavesiputkistoissa tulee käyttää ainoastaan juomavesikäyttöön hyväksyttyä sulanapitokaapelia.

 

Ulkoalueiden sulanapitoon käytetään pääsääntöisesti vakiovastuskaapeleita joita ohjataan sulanapidon ohjauskeskuksella tai erillisillä termostaateilla. Ulkoalueiden sulanapito vaatii kaapelilta suurempaa lämpötehoa ja metritehot ovat 25-30W:n luokkaa.

 

Ulkoalueiden jäätyminen talvella voi aiheuttaa vaaratilanteita ja vaikeuttaa liikkumista. Tehokas keino torjua jäätymisen aiheuttamia ongelmia on varustaa pysäköintialueet, ajoluiskat, kävelytiet, ulkoportaat, sillat ja lastauslaiturit automaattisella sulatus-järjestelmällä. Näin ulkoalueet pysyvät ympäri vuoden sulina ja turvallisina. Samalla estetään myös routavauriot.

 

Sulanapitojärjestelmä koostuu kohteen rakenteisiin asennetuista lämpökaapeleista ja sulatusta ohjaavasta säätimestä tai ohjauskeskuksesta antureineen.

 

Toteutus:

 

Ulkoalueiden sulanapito on helpointa toteuttaa kaapelimatolla, jossa lämpökaapeli on sidottu esim. muovipannoilla asennusalueen kokoiseksi ja muotoiseksi matoksi. Se voidaan toteuttaa myös erillisellä sarjavastuskaapelilla tai pienillä alueilla myös itserajoittuvalla kaapelilla.

 

Sulatustehon valinta:

 

Sulanapitoon tarvittava teho riippuu alueen lumiolosuhteista, käytöstä ja eristyksestä. Alueilla, joissa on liikennettä, tarvitaan korkeampi sulatusteho kuin jalankulkuteillä. Sama koskee alueita, jotka ovat tuulelle alttiina. Sillat ja lastauslaiturit, jotka ovat alta avoimia, vaativat myös enemmän tehoa, koska lämpöhäviötä on molempiin suuntiin. Hyvä eristys vähentää sulatustehon tarvetta.

Alla olevassa taulukossa on annettu ohjearvoja eri sulatuskohteille. Kylmillä ja runsaslumisilla alueilla (esim. Pohjois- ja Itä-Suomi) on syytä valita korkeampi tehoarvo:

 

Jalkakäytävät
  - tuulelta suojatut                     150 - 200 W/m²
  - suojaamattomat                    200 - 250 W/m²
Ulkoportaat, ovien edustat       200 - 350 W/m²
Pysäköintialueet, ajotiet            200 - 350 W/m²
Lastauslaiturit, sillat
  - eristetyt                                    250 - 300 W/m²
  - eristämättömät                      300 - 400 W/m²

 

Asennus:

 

Kaapeli voidaan asentaa betonin, asfaltin tai laatoituksen alle. Lämpökaapelia ei saa asentaa liikuntasauman kohdalle, koska sauman liike voi vahingoittaa kaapelia. Kaapelivedot eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa. On suositeltavaa säilyttää kaapelien välinen etäisyys samana koko alueella.

Kaapelilenkin asennuksessa suositellaan avuksi joko muovisia asennuspantoja tai metallista asennusnauhaa. Näin varmistetaan tasaiset kaapelivälit ja kaapelin pysyminen paikallaan pintamateriaalin valun tai asennuksen aikana.

Kaapelin eristysvastus ja lämmitysjohtimen resistanssi on mitattava sekä ennen että jälkeen asennuksen. Testauslaitteen käyttö asennuksen aikana on suositeltavaa. Alueesta kannattaa tehdä ennen pintakerroksen levitystä mittapiirros, josta ilmenee kaapelien, liitoksien ja anturien sijainti. Kaapeliin ei saa kytkeä virtaa ennen kuin pintakerros on kuivunut ja kovettunut.

 

Asfaltoidut alueet:


Sepelin päälle levitetään 3-4 cm kerros hienoa soraa estämään kaapelia vahingoittumasta karkeaa sepelipohjaa vasten. Kaapeli asennetaan sorakerroksen päälle ja peitetään n. 3 cm hiekkakerroksella, joka suojaa kaapelia kuumuudelta. Asfaltti (väh. 5 cm) levitetään vasta, kun se on jäähtynyt 160 °C lämpötilaan. Asfaltti ei saa olla liian karkeaa, koska terävät, isot kivet voivat tunkeutua hiekkakerroksen läpi ja vahingoittaa kaapelia.

 

Laatoitetut alueet:

 

Maapohjan päälle levitetään 5-7 cm kerros hienoa soraa eristeeksi ja suojaamaan kaapelia teräviltä kiviltä. Teräväsärmäiset kivet on syytä poistaa maapohjasta ennen soran levitystä. Kaapeli asennetaan sorakerroksen päälle. Kaapelin ja laatoituksen väliin levitetään 2-3 cm hiekkakerros suojaamaan lämpökaapelia. Laatat (paksuus 6-8 cm) asetellaan hiekkakerroksen päälle.

 

Betonoidut alueet:

 

Pohjan päälle levitetään 3-4 cm kerros hiekkaa tai hienoa soraa. Lämpökaapelit asennetaan tiiviisti hiekka-/sorakerroksen päälle. Kaapelit voidaan kiinnittää myös suoraan betoniraudoitukseen esim. nippusiteillä (ei rautalangalla!). Valun yhteydessä on valvottava, että kaapelin ympärille ei jää ilmataskuja. Liian karkeaa betonia ei saa käyttää, sillä terävät kivet voivat vahingoittaa kaapelia. Betonin kuivumisaika on noin 30 päivää paksuudesta riippuen.

Tuotteet 1-60 / 67

sivulla
Sivu:
  1. 1
  2. 2

Laskeva

Tuotteet 1-60 / 67

sivulla
Sivu:
  1. 1
  2. 2

Laskeva